torstai 30. tammikuuta 2014

Talvipäivänä



Hieno talvipäivä. Aurinkokin paistaa.
Ylläoleva kuva on Naantalin kylpylän rannalta. Olimme siellä poikani Jussin kanssa pari viikkoa sitten viikonlopun. Olipa mukavaa. Uimista, saunomista, hyvää ruokaa ja juomaa. Lauantaina käveltiin Naantalin vanhaan kaupunkiin, vaikka pakkanen nipisteli poskia.
Mistään ei löydetty aukiolevaa kahvilaa. Se vähän harmitti.
Hotellissa toimii oma leipomo! Sieltä ostettiin tuliaisiksi aivan mainiota saaristolaisleipää. Harmittaa, ettei ostettu enempää. Niin hyvää se oli.

Olen aina luullut, että pimeä vuodenaika ei minuun vaikuta. Sytyttelen kynttilöitä ja nautin tunnelmasta. Ja uhmaan pienhiukkasia ! Mutta tänä talvena - ehkä poikkeuksellisen pimeänä -olen huomannut mielialan muutoksen. Kuten aikaisemminkin olen kirjoittanut, tämä eläkeaika on tavallaan haikeaa. Ja minä olen erityisesti haikeuteen taipuvainen. Ilman sen kummempaa syytä. Se on varmaan luonnekysymys. Samalla haikeuden rinnalle on tullut ärtymys. Jostain syystä ärsyttää milloin mikäkin. Sehän on ihan energian tuhlausta. Kaikki positiivisesti ajattelevat toistavat: nauti elämästä, relaa, älä murehdi turhia, äläkä missään nimessä muitten asioita .
Niinhän se tietysti on, mutta tapojaan on niin vaikea muuttaa.

Eeva-lehdestä luin äskettäin jutun "Katoaako energia"?
Siinä mm sanotaan, että vaikka terveellinen ravinto ja liikunta lisäävät energiaa ja elinvoimaa, sitä saa lisää myös ajatellen.
Esim. :
-vältä rajoittuneita ajatuksia ja sisäisiä ristiriitoja, jotka mitätöivät sinua
-puhdista ajatuksesi kielteisistä ja kuormittavista pohdinnoista
-älä unohda asennetta
-tunnustele elinvoimaasi, onko sitä paljon vai vähän?
-koetko itsesi heikoksi ja pieneksi vai sopivaksi ja vahvaksi?
Ja lopuksi:
- minkä arvosanan annat itsellesi itsetuntemuksesta, itseluottamuksesta, omasta voimasta, itsekunnioituksesta,rakkaudesta, tai uskosta itseen, rohkeudesta, kypsyydestä ja tietoisuudesta?
Jos elää omassa voimassaan, omaa myös vallan elämäänsä.
(Sanna Ehdin: Enemmän energiaa)

Ehkä se vaan on niin, että kun työajatuksille ei enää tarvitse käyttää aikaa, pohdinnat siirtyvät omaan oloon - ihan liikaa. Ja sille tielle ei ole loppua. Siis on tehtävä täyskäännös. Mutta sanojahan nämäkin vain ovat. Loppujen lopuksi teot vaikuttavat. Lasketaanko teoksi se, että lakkaa murehtimasta ja ärsyyntymästä ? Huomaako kukaan , että nyt Taina ei enää ole haikealla mielellä?

No niin, haikeus ei tietenkään ole jatkuvaa. Olin toissaviikolla Käpylän kirjastossa kuuntelemassa, kun kääntäjä Kristiina Rikman ja runoilija/kirjailija/kääntäjä Marja-Leena Mikkola keskustelivat Alice Munron teoksista. Tapahtuman oli järjestänyt Käpylän kirjastoyhdistys. Siellä oli valtavasti ihmisiä, muutama mieskin mukana! Eivätkä kaikki olleet keski-ikäisiä rakkausromaanien lukijoita. Näinhän joku perussuomalainen (mies-)poliitikko vastikään väitti, kun puhe oli Ylöjärven kirjaston säilyttämisestä.
Lainasin Munron kirjan "Karkulainen" ja se odottaa nyt lukemista. Kirjastoilta oli todella mielenkiintoinen. Jätin jopa joogan väliin. Tällä hetkellä luen Michael Cunninghamin kirjaa "Illan tullen". Erittäin hyvä, hienoja lauseita. Kohta luettu. Käpylän kirjastosta lainattu.

Yritän saada lisättyä tähän loppuun kuvan olohuoneeni seinästä. Vihdoinkin löysin peilin ja se on nyt ripustettu. Mutta en ole ihan varma, onko se liian pieni. Senhän ei siis ole tarkoitus olla peili, josta katselen itseäni vaan sisustuselementti.
Vähitellen olen myös alkanut siivota kirjahyllyä. Poisvietäviä kirjoja on jo pieni Ikea-kassi täynnä.
Taidan viedä kirjastoon pienissä erissä.

Huomenna ystävätär tulee kylään ja syömme raclettea. Nam. Yritän myös Jussin ohjeitten mukaan valmistaa jälkiruoaksi pannacottaa.
Maaliskuun alussa lähden Back to Sixtees-risteilylle koulukavereitten (Hykkylä) kanssa. No, ehkä siellä on jotain muitakin tyyppejä. Kuulun pankin matkailukerhoon ja ilmottauduin mukaan Ateneumin kahdelle vierailulle: Rafael Wardi ja Tove Jansson. Muitakin tapahtumia tiedossa. Mm Marttojen kevätkokous.
Ja Talviuimarienkerho ry:n kokous ja siihen valmistautuminen.

Iloisella mielellä siis kohti kevättä.




Oikeassa yläkulmassa lamppu.

Voikaa hyvin ja kunnioittakaa itseänne !







4 kommenttia:

  1. Kyllä! :) VIisaita ajatuksia. Ja kyllä mä huomaan, jos Taina ei oo enää haikealla mielellä. <3

    VastaaPoista
  2. Blogiasi on mukava lukea! Ajatuksia herättävä, erityisesti tällä kerralla.

    VastaaPoista